Vuonna 2021 kirjoitin blogin UX- ja UI-suunnittelusta, käsitellen aiheen perusteita ja näiden termien merkitystä. Yllättäen tuo kirjoitus nousi nopeasti suureen suosioon ja toi sivuillemme merkittävästi orgaanista liikennettä. Kiitosta ja kysymyksiä tuli roppakaupalla ja samalla sain myös muutaman pyynnön syventyä aiheeseen monipuolisemmin.
Ajatus on saanut kypsyä päässäni kahden vuoden ajan. Aiheena UX-suunnittelu on niin laaja, että sen tiivistäminen napakkaan pakettiin tuntui siltä, että olisin lähtenyt kiipeämään Mount Everestille ilman köyttä – ja minä kun en turkulaisena pääse edes Kakolanmäkeä ylös funikulaarilla!
Tänä keväänä kuitenkin päätin viimein ottaa härkää sarvista ja puhdistaa pölyt tietokoneeni näppäimistöltä. Olen aina nauttinut kirjoittamisesta, mutta työkiireiden takia olen kehittänyt pari viime vuotta tekosyitä, miksi minulla ei ole aikaa kirjoittaa. Oma uuden vuoden lupaukseni olikin, että kirjoitan tänä vuonna vähintään 300 sivua tekstiä. Joten tässä sitä ollaan, joten eiköhän aloiteta!
Mikä ihmeen UX-suunnittelu?
Aloitetaan kirkastamalla perusperiaatteita ja määrittelemällä, mitä UX-suunnittelulla todella tarkoitetaan. UX on lyhenne englanninkielisistä sanoista ’user’ ja ’experience’, jotka yhdessä muodostavat käsitteen ’käyttäjäkokemus’. Tämä termi viittaa siihen yksilölliseen ja kokonaisvaltaiseen kokemukseen, jonka käyttäjä saa vuorovaikuttaessaan tuotteen, palvelun tai brändin kanssa.
UX-suunnittelussa keskiössä on strateginen prosessi, joka pyrkii varmistamaan käyttäjän vuorovaikutuksen onnistumisen palveluntarjoajan näkökulmasta. Se on tasapainoilua käyttäjän tarpeiden ja yrityksen tavoitteiden välillä.
Toinen yleisesti käytetty lyhenne, UI eli ’user interface’ eli suomeksi käyttöliittymä, liittyy läheisesti UX-suunnitteluun. On ymmärrettävää, että nämä kaksi termiä saattavat mennä sekaisin – ne ovat lähisukulaisia, ja UI-suunnittelu on usein merkittävä osa UX-suunnittelua.
Käyttöliittymä viittaa siihen osaan tuotetta tai palvelua, jolla käyttäjä suoraan vuorovaikuttaa. Esimerkiksi verkkosivustolla käyttöliittymä on sivuston ’front end’, eli se osa, jonka käyttäjä näkee ja kokee.
Vaikka käyttöliittymä on keskeinen osa UX-suunnittelua, se on vain yksi osa-alue laajemmassa käyttäjäkokemuksen kentässä. Ymmärtääksemme paremmin näiden termien eroja, on tärkeää nähdä, että UI on osa UX:ää, muttei sen synonyymi.
Ja heitetään sekaan vielä yksi termi eli käytettävyys. Tämä viittaa siihen, kuinka helppoa tai saavutettavaa palvelun käyttö on. Se on olennainen osa käyttäjäkokemusta, se on sen funktionaalinen ydin – se, kuinka sujuvasti käyttäjä pystyy saavuttamaan tavoitteensa.
Miksi UX-suunnittelu on tärkeää?
Käyttäjäkokemus – tai UX – on yksi keskeisistä tekijöistä, jotka määrittävät tuotteen tai palvelun menestyksen. Se ei ainoastaan paranna käyttäjätyytyväisyyttä, vaan myös stimuloi myyntiä ja lisää työtehoa. Verkkosuunnittelussa hyvä käyttäjäkokemus näkyy korkeampana konversioasteena ja parantuneena hakukonenäkyvyytenä. Toisaalta, huono käyttökokemus voi olla kallis virhe. Joidenkin arvioiden mukaan se voi maksaa yrityksille jopa biljoonia dollareita vuodessa.
Monet yritykset ovat ymmärtäneet UX-suunnittelun merkityksen. Suuryritykset kuten Microsoft, Amazon ja Apple ovat investoineet merkittävästi resurssejaan valtaviin UX-tiimeihin, joiden tehtävänä on keskittyä pelkästään käyttäjäkokemukseen. Kuitenkin, monet yritykset kamppailevat vanhojen ohjelmien ja käytäntöjen verkoston kanssa, jonka korvaaminen tai edes parantaminen voi olla kallista, hidasta ja joskus lähes mahdotonta.
Tämän takia käyttäjäkokemus on asia, joka tulisi ottaa huomioon jo palvelun tai tuotteen kehitysvaiheessa. Digitaalisten palveluiden kohdalla on suositeltavaa noudattaa toimintatapoja ja ketterän kehitystyön periaatteita, jotka mahdollistavat jatkokehityksen ja joustavuuden.
Käyttäjäkokemukseen panostaminen on tehokas tapa erottua kilpailijoista ja houkutella tyytyväisiä, maksavia asiakkaita. Tästä hyvä esimerkki on suosittu musiikin suoratoistopalvelu Spotify. Sen käyttökokemus ei nojaudu ainoastaan toimivaan käyttöliittymään, vaan siihen on sisällytetty useita tekijöitä, jotka saavat käyttäjän palaamaan palvelun pariin toistuvasti. Esimerkiksi helposti luotavat ja jaettavat soittolistat, henkilökohtaisiin kuuntelutottumuksiin perustuvat suositukset sekä mahdollisuus seurata suosikkiartisteja ovat ominaisuuksia, jotka tekevät Spotifyn käyttäjäkokemuksesta ainutlaatuisen ja erottuvan.
UX-suunnittelu käytännössä
UX-suunnittelusta puhuttaessa ei viitata mihinkään yksittäiseen prosessiin tai listaan, jonka ruksaamalla läpi homma olisi sillä selvä. Se on pikemminkin iteratiivinen, jatkuva prosessi, joka vaatii ymmärrystä, oivallusta, innovaatiota ja testausta. Osaavan UX-suunnittelijan pitää omata syvällistä ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä, psykologiasta sekä teknologiasta, ja olla tarpeen tullen valmis kehittämään näitä kykyjä.
Otetaan esimerkiksi uuden mobiilisovelluksen suunnittelu. UX-suunnittelijan ensisijaisena tehtävänä ei ole suunnitella käyttöliittymän visuaalista puolta tai vastata teknisistä ratkaisuista. Sen sijaan hänen tehtävänä on pohtia ja testata, miten käyttäjät käyttävät sovellusta, mitä arvoa se tuottaa heille, miten sen saa integroitua osaksi heidän arkeaan. Yleisesti ottaen, UX-suunnittelijan tehtävänä on varmistaa, että käyttökokemus on mahdollisimman miellyttävä.
Hyvä suunnittelija ei luota pelkästään omaan kokemukseensa, vaan käyttää apunaan tutkimusdataa ja resurssien puitteissa tekee myös itse tutkimuksia. UX-suunnitteluun liittyy paljon datan käsittelyä ja tulkitsemista. Suunnittelijan tehtävänä on kerätä, analysoida ja ymmärtää tätä tietoa, jotta se voidaan muuttaa käyttäjälähtöisiksi ratkaisuiksi.
Tutkimus ja datan kerääminen voivat sisältää monenlaisia menetelmiä, kuten käyttäjähaastatteluja, kyselylomakkeita, käytettävyystestejä ja jopa silmänliiketutkimuksia. Esimerkiksi, käyttäjähaastatteluilla ja -kyselyillä voidaan saada tietoa käyttäjien mieltymyksistä, odotuksista ja tarpeista. Käytettävyystestauksella voidaan selvittää, kuinka hyvin käyttäjät pystyvät suorittamaan tehtäviä tuotteella tai palvelulla, ja missä mahdolliset pullonkaulat tai esteet ovat.
Data on kuitenkin hyödytöntä, jos sitä ei osaa tulkita ja soveltaa itse kehittämisprosessissa. Tämä voi olla haasteellista, koska data itsessään on neutraalia ja monitulkintaista. UX-suunnittelijan tehtävä on tehdä päätelmiä datan perusteella ja ymmärtää, mitä se tarkoittaa käyttäjän näkökulmasta. Mitkä ovat keskivertokäyttäjän tarpeet ja haasteet? Mitkä ovat heidän tavoitteensa ja millaisilla keinoilla suunnittelija voi auttaa heitä saavuttamaan ne.
UX-sanastoa
- Accessibility (Saavutettavuus): Suunnitteluperiaate, joka pyrkii varmistamaan, että tuotteet ja palvelut ovat esteettömiä ja vammaisten sekä vammautuneiden käyttäjien tavoitettavissa.
- Affordance: Elementin ominaisuus, joka viittaa sen käyttötapaan. Esimerkiksi painike näyttää siltä, että sitä pitäisi painaa.
- A/B Testing (A/B-testaus): Käytettävyystestausmenetelmä, jossa vertaillaan kahta versiota tuotteesta tai palvelusta selvittääkseen, kumpi toimii paremmin.
- Cognitive Load (Kognitiivinen kuormitus): Datamäärä jonka käyttäjän on käsiteltävä tietyssä ajassa.
- Heuristic Evaluation (Heuristinen arviointi): Heuristinen arviointi on käytettävyystutkimusmenetelmä, jossa asiantuntijat arvioivat tuotteen tai palvelun käytettävyyttä soveltamalla joukkoa yleisiä käytettävyysperiaatteita, joita kutsutaan heuristiikoiksi. Nämä heuristiikat ovat kuin tarkistuslista, joka auttaa arvioimaan erilaisia käytettävyyden näkökohtia. Heuristinen arviointi suoritetaan yleensä ennen käyttäjätestejä.
- Information Architecture (Tietoarkkitehtuuri): Rakenne ja logiikka, jonka perusteella tietoa organisoidaan ja esitetään käyttäjille.
- Interaction Design (Vuorovaikutussuunnittelu): Suunnitteluperiaate jonka keskiössä on se, miten käyttäjät vuorovaikuttavat tuotteen tai palvelun kanssa.
- Microinteraction (Mikrointeraktio): Pieniä toimintoja tai reaktioita, jotka tapahtuvat, kun käyttäjä vuorovaikuttaa käyttöliittymän kanssa.
- Prototype (Prototyyppi): Toimiva versio tuotteesta tai palvelusta, joka auttaa testaamaan ja arvioimaan suunnitteluratkaisuja.
- Responsive Design (Responsiivinen suunnittelu): Suunnitteluperiaate, jonka mukaan käyttöliittymä mukautuu automaattisesti eri näyttökokoihin ja -resoluutioihin.
- UI (User Interface): Käyttöliittymä on se paikka, jossa käyttäjä vuorovaikuttaa tuotteen tai palvelun kanssa. Se sisältää esimerkiksi painikkeet, tekstikentät ja navigointielementit.
- User-Centered Design (Käyttäjäkeskeinen suunnittelu): Suunnittelufilosofia, jossa käyttäjien tarpeet ja tavoitteet ovat keskiössä koko suunnittelu- ja kehitysprosessissa.
- User Flow (Käyttäjävirta): Käyttäjäpolkujen visuaalinen esitys, joka kuvaa käyttäjän etenemistä tuotteessa tai palvelussa.
- User Persona (Käyttäjäpersoona): Kuvitteellinen henkilöhahmo, joka edustaa käyttäjäryhmää. Persoonat auttavat suunnittelijoita ymmärtämään käyttäjäryhmien tarpeita, tavoitteita ja käyttäytymistä.
- User Research (Käyttäjätutkimus): Tutkimusmenetelmät, joilla kerätään tietoa käyttäjien tarpeista, tavoitteista ja käyttäytymisestä.
- UX (User Experience): Käyttäjän kokemus ja tuntemukset ennen, aikana ja jälkeen vuorovaikutuksen tuotteen tai palvelun kanssa.
- UX Design (Käyttäjäkokemuksen suunnittelu): Prosessi, jossa pyritään parantamaan käyttäjän tyytyväisyyttä ja käyttökokemusta suunnittelemalla tuotteen tai palvelun toimivuutta, käytettävyyttä ja vuorovaikutusta.
- UX Metrics (UX-mittarit): Mittarit, joilla arvioidaan käyttäjäkokemuksen laatua, kuten tyytyväisyys, tehokkuus tai käytettävyys.
- Usability (Käytettävyys): Tuotteen tai palvelun kyky mahdollistaa käyttäjän suorittamat tehtävät tehokkaasti, tyydyttävästi ja ilman turhautumista.
- Wireframe: Karkea visuaalinen suunnitelma käyttöliittymän rakenteesta, joka näyttää sivun tai sovelluksen elementtien sijoittelun ja suhteet, mutta ei yleensä sisällä väriä, kuvia tai typografiaa.
